keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Maapähkinävoi-toffeejäätelö

Kesän ensimmäinen uusi jäätelöreseptikokeilu on nyt tässä. Parikin kesäisen raikasta ideaa on ollut mielessä jo tovin verran, mutta tämmöistä vähän raskaampaa jäätelöä lähdin kuitenkin tällä kertaa tekemään, kun tuo kotimaan mansikkasatokin antaa itseään vielä odottaa.

Kotoa löytyi tölkki makeutettua kondensoitua maitoa, joka on melkein valmista toffeeta. Maapähkinävoita piti hakea kaupasta. Työmatkan varrelta S-Marketista löytyi luomumallista Urtekramin maapähkinävoita. Se on todella hyvää, eikä sisällä mitään ylimääräistä, vain maapähkinää ja suolaa. Maapähkinävoita voi tehdä myös itse, esim. näin, mutta kun kerran erinomaista valmistakin on saatavilla, en ole koskaan viitsinyt hommaan ryhtyä.

Hetken tuumailin ja katselin vanhoja ohjeita pohjaksi. Ihan tämmöistä jäätelöä kun en ole koskaan kokeillut tehdä. Maistelemalla ja tunnustelemalla ainesosille löytyi sopivat suhteet. Hyvin tuntui toimivan. Sokeria tähän ei tarvinut lisätä, sillä tuo kondensoitu maito on varsin imelää tököttiä. Sitä tosin saa sokeroimattomanakin ainakin Vii Voanista, mutta perusmarkettien kondensoitu maito on noin 45% sokeria. Ihan imelää siis tulee ilman lisättyä sokeriakin, ihan semmoista jenkki-imelää.

1 dl maapähkinävoita
1 tölkki kondensoitua maitoa
3 dl täysmaitoa
3 keltuaista
3 dl kuohukermaa
(paahdettuja maapähkinöitä)

Sekoita maapähkinävoi, kondensoitu maito ja täysmaito kattilassa. Lämmitä hellalla koko ajan sekoittaen, kunnes seos on tasaista. Vatkaa keltuaiset vaahdoksi ja sekoita koko ajan vatkaten määpähkinävoi-maitoseokseen. Koko ajan kierrevatkaimella sekoittaen lämmitä seosta miedolla lämmöllä, kunnes se sakenee. Älä kuitenkaan anna seoksen kiehahtaa. Jäähdytä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita jäähtyneen massan sekaan. Valmista jäätelöksi jäätelökoneella. Voit halutessasi kaataa joukkoon kourallisen paahdettuja maapähkinöitä ihan prosessin loppuvaiheessa.

Naminami, hyvin tarkasti tuli jäätelökoneen osat imeskeltyä puhtaiksi, ettei tippaakaan herkkua pääse menemään ohi suun. Lopputulos muistutti maultaan kovasti Ben & Jerryn taannoin myynnissä ollutta tikkujäätelöä, jossa oli maapähkinävoita mukana. En nyt enää muista tarkalleen, että mikä tuon jäätelön nimi oli, eikä sitä enää ole kaupan pakastealtaissa näkynyt.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Lakritsi-raparperikakku

Glorian Ruoka & viini-lehti sisälsi tämmöisen ohjeen. Kuulosti sen verran semi-työläältä ja herkulliselta, että oli pakko kokeilla.

Tässä oli melkoisesti komponentteja. Laitan tähän ensiksi kaikki määrät ja lopuksi sitten työohjeet.

lakritsikastike
1 dl kermaa
1 dl lakutoffeeta (Brunberg/Walker's/Kick)

marinoidut rapaperit
2 vartta raparperia
1 dl sokeria
1 dl vettä
1 (luomu)sitruunan kuori ja mehu

pohja
300 g mantelimassaa
3 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 (luomu)sitruunan kuori
2 tl sitruunamehua
1 rkl voita

täyte
2 raparperin vartta
1/2 dl sokeria
1/2 (luomu)sitruunan mehu
1 rkl vettä
4 dl kuohukermaa
5 kananmunan keltuaista
2 kananmunan valkuaista
1 dl tomusokeria
1 dl turkkilaista jogurttia
2dl lakritsikastiketta (ohje ylempänä)

koristelu
marinoitua raparperia
salmiakkihippuja
(tuoreita marjoja,
lakunauhaa)

Vatkaa kulhossa mantelimassaan munat yksi kerrallaan. Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin raastaa kylmä mantelimassa ensiksi kulhoon, mutta sanoisin sen olevan ihan turha vaiva. Lämpöisenä tuo mössö vatkautuu ihan kivasti. Todella mukava vaahto syntyi. Sekoita joukkoon sitruunan kuori ja mehu sekä vehnäjauhot. Voitele irtopohjavuoka voilla. Levitä taikina vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä täytteen valmistamisen ajan.

Valmista seuraavaksi täyte. Pilko raparperit parin sentin suikaleiksi. Keitä sokerin ja sitruunamehun kanssa kattilassa 5 minuuttia. Anna jäähtyä. Valmista seuraavaksi lakritsikastike. Sekoita kerma ja lakritsitoffee kattilassa ja keitä miedolla lämmöllä kunnes lakritsi on täysin sulanut. Sekoita hyvin tasaiseksi kastikkeeksi. Anna jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja laita jääkaappiin odottamaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa myös keltuaiset ja tomusokeri vaahdoksi. Sekoita keltuais-tomusokerivaahtoon jogurtti ja parparperit. Yhdistä varovasti kaikki vaahdot keskenään. Lisää lopuksi joukkoon lakritsikastike ja sekoita varovasti käännellen pari kertaa. Kastikkeen ei tarvitse sekoittua täytteeseen kokonaan, vaan lopputulos kannattaa jättää raidalliseksi. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Voit myös hyydyttää kakun pakastimessa ja tarjota vähän kohmeisena.

Koristeluun voit käyttää marinoitua raparperia ja vaikkapa tuoreita marjoja ja lakunauhaa. Marinoituja raparpereja varten leikkaa raparperit nauhoiksi. Keitä vettä ja sokeria kattilassa n. 5 minuuttia. Ota pois liedeltä ja sekoita joukkoon limetin mehu ja kuori. Anna jäähtyä 10 minuuttia. Sekoita joukkoon raparperisuikaleet ja anna maustua viileässä tunnin ajan.

Kakku oli maultaan erinomainen, mutta lopputulos jäi todella löysäksi. Ei se siitä hyytynyt toisenkaan vuorokauden aikana jääkaapissa. Leikkaaminen oli kyllä äärimmäisen sotkuista puuhaa. Mutta siis maku oli todella hyvä. Lakritsi ja raparperi sopivat yhteen mahtavasti. Ehkä se pakastinkikka olisi voinut olla hyvä idea. Valitettavasti pakastimesta ei löytynyt tilaa kakkuvuoalle. Myös liivatteen käyttämistä voisi harkita. Ehkä kokeilen tätä ensi kesänä uudestaan liivatteen kanssa. Kirjoittelen sitten uusia havaintoja.

Lakritsi-raparperi voisi muuten olla erinomainen kombinaatio jäätelössä. Pitäneekin kokeilla, jos vielä jostain raparperia siunaantuu. Muita jäätelöideoita kokeilulistalla ovat kombinaatiot mansikka-basilika-valkosuklaa sekä mansikka-balsamico. Katsotaan, josko pikku hiljaa jäätelökesäkin käynnistyisi. Ensi viikolla olisi hyvä hetki kokeilla, kun kuitenkin pitää jotain kyhäelmää töihin viedä viimeisenä työpäivänä ennen kesälomaa.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Chipotle-kastike

Taannoin pääsin käymään Heinon tukussa, josta isojen pippuripakkausten lisäksi päätyi mukaan savukuivattuja chipotlechilejä. Näistä arvelin ehkä tekeväni jossain vaiheessa chipotle-kastiketta vaikkapa hampurilaisen majoneesia maustamaan. No, niinpäs sitten tänään teinkin myrskytuulen ujellellessa ulkona (kaunis juhannuskeli siis).

Ohje löytyi täältä, joskin modasin sitä vähän saatavilla olevien raaka-aineiden mukaan. Lopputulos oli kovasti semmoinen kuin oli tarkoituskin ja hampurilaiselle sopivan majoneesin maustaminen sillä onnistui täydellisesti.

3 savukuivattua chipotle-chiliä suikaleina
2 rkl valkoviinietikkaa
2 valkosipulin kynttä viipaloituina
1/2 dl tomaattipyrettä
2 1/2 dl vettä
ripaus suolaa

Laita ainekset kattilaan, sekoita ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla vähän reilun tunnin ajan. Hämmennä välillä. Työstä tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Sotkun pitäisi säilyä jääkaapissa tiiviissä purkissa useamman viikon ajan.

Keittämisen aikana jo keittiön täytti mahtava savuinen tuoksu. Maku oli lopputuloksessa juuri kohdallaan. Savua oli sopivasti, samoin poltetta. Pyöräytin majoneesin, jonka maustoin parilla teelusikallisella tätä tököttiä. Seuraavaksi lähdenkin tuulta uhmaamaan grillin äärelle. Jauhelihapihvit on prässätty valmiiksi ja sämpylät leivoin jo eilen. Olkoon paska keli ihan vapaasti, ruoka ainakin on hyvää.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Mangojuustokakku

Olen useaan otteeseen maininnut pitäväni itse enemmän niistä uunissa paistetuista tuhdimmista juustokakuista kuin tämmöisistä kevyistä liivatteen avulla kiinteytetyistä. No, välillä on hyvä kokeilla näitäkin. Vaimoke löysi tämmöisen ohjeen Valiolta ja päätti kakun pyöräyttää. Todella hyvää tuli ja heti perään tehtiin toinenkin vieraille tarjottavaksi. Tässä käytetään Valion uutta mangotuorejuustoa, jonka voi toki korvata itse mangolla maustamallaan maustamattomalla tuorejuustolla. Nämä valmiiksi maustetut kun tuppaavat olemaan maustettuja ties millä muulla kuin sillä oikealla hedelmällä.

pohja
10 digestivekeksiä
80 g voita (alkuperäisessä ohjeessa oli vähemmän, mutta sillä määrällä pohja ei vielä oikein pysy koossa)

täyte
2 tlk säilykemangoa
1 tl raastettua limetinkuorta
1/2 dl limettimehua (1-2 limettiä)
1 rkl vaniljasokeria
2 rasiaa Valio Viola mango-tuorejuustoa (voit myös käyttää maustamatonta tuorejuustoa, jolloin säilykemangoa tarvitaan enemmän)
7 liivatelehteä
2 valkuaista
2 dl sokeria

kiille
2 dl mangomehua
1 dl hyytelösokeria

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita voi keksien joukkoon. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja taputtele keksiseos vuokaan.

Valuta säilykemangot ja soteuta. Pese limetit kuumalla vedellä harjan kanssa ja raasta kuori. Purista mehu. Sekoita limentin kuori ja mehu mangososeeseen. Lisää joukkoon tuorejuusto ja vaniljasokeri ja sekoita hyvin.

Pehmitä liivate runsaassa kylmässä vedessä. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä vaahtoon koko ajan vatkaten. Purista vesi liivatteista. Liuota liivatteet 2 rkl mangomehua ja kaada ne koko ajan sekoittaen mangoseokseen. Lisää valkuaisvaahto ja sekoita varovasti. Kaada täyte vuokaan, peitä foliolla ja anna hyytyä mielellään yön yli jääkaapissa.

Valmista kiille, kun kakku on hyytynyt. Kuumenna mehu kiehuvaksi ja sekoita joukkoon hyytelösokeri. Kiehauta ja annan jäähtyä hiljalleen sekoitellen 3-4 minuuttia. Kaada varovasti kakun päälle. Nosta jääkaappiin hyytymään. Kun kiille on hyytynyt, irrota vuoan reunus ja tarjoile kakku.

Tämä tosiaan ei ole ollenkaan niin raskas kuin uunissa paistettu juustokakku. Aikaahan valmistumiseen menee, mutta varsinaista työtä tässä ei suunnattomasti ole. Sanoisin, että työmäärään nähden tuloksena on erittäin maukas ja näyttävä kakku. Voit koristella kakun esimerkiksi alkuperäisen ohjeen suosituksen mukaisesti vadelmilla.

torstai 21. kesäkuuta 2012

Hapanjuuripatonki

Leivän leipominen on taas päässyt vauhtiin muuton aiheuttaman tauon jälkeen. Kämpän sisustaminen tuntuu ottavan aikansa, mutta aktiivisin häslääminen on jo hiipumaan päin. Tällä kertaa jostain syystä pakastetun hapanjuuren henkiin herättäminen kesti huomattavan kauan, useampia viikkoja. No, nyt se taas käy ja kukkuu jääkaapissa iloisesti. Siksipä ajattelin vähän laajentaa leipärepertuaaria ja kokeilla patonkia ihan ranskalaisella ohjeella. Tämä on kahden päivän projekti.

200 g vehnähapanjuurta
300 g täysjyvävehnäjauhoja
300 g vehnäjauhoja
400 g kylmää vettä
10 g suolaa

Sekoita aineksia suolaa lukuunottamatta yleiskoneella puolisen minuuttia, eli kunnes ovat kunnolla sekaisin. Anna levätä 30 minuuttia, jotta jauhot saavat imeä vettä itseensä (autolyysi). Suolaa ei lisätä heti aluksi, koska sen vaikutus on päinvastainen, eli se vetää veden pois.

Lisää suola ja sekoita yleiskoneella 5 minuuttia. Peitä kulho liinalla ja anna levätä huoneenlämmössä tunnin ajan. Kääntele taikinaa kulhon reunoilta keskelle päin kymmenisen kertaa (video taikinan työstämisestä löytyy täältä). Peitä jälleen liinalla ja anna levätä tunnin ajan. Suosita sitten sama kääntely uudestaan. Siirrä taikina kannelliseen muovilaatikkoon ja laita jääkaappiin kohoamaan 12-24 tunniksi.

Ota taikina jääkaapista ja anna sen lämmetä huoneenlämmössä tunnin ajan. Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Mikäli sinulla on leivinkivi, laita se kylmään uuniin. Jaa taikina neljään yhtä suureen osaan ja pyöritä ne pötkylöiksi (taikinan työstämisestä löytyy video täältä). Anna levätä 10 minuuttia. Jotta saat rapean kuoren patonkiin, laita uunin pohjalle teräskulho.

Pyöritä taikinapötköjen päät suipemmiksi. Varo kuitenkin tekemästä niistä liian pitkiä paistettaviksi. Leikkaan patonkien pintaan kolme viiltoa 45 asteen kulmassa. Laita patongit uuniin joko leivinkivelle tai leivinpaperilla peitetyn pellin päälle ja laske lämpö 220 asteeseen. Kaada uunin pohjalle laittamaasi kulhoon noin 1 dl vettä. Paista noin 25 minuuttia. Jäähdytä ritilällä vähintään tunnin verran ennen leikkaamista.

Näistä patongeista tuli ihan superhyviä. Sisus oli sopivan sitkeä ja täynnä oikein hienoja reikiä. Makuakin löytyi, vaikka käytinkin ihan vain vehnäjauhoja. Kyllä se hapanjuuri tekee ihmeitä.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Raparperi-kookospiirakka

Thaimaalaisten ruokien maistelun ja kokkailun myötä kookoskammoni on nähtävästi kaikonnut kokonaan. Tämmöinenkin leipomus kuulosti heti Hesarista luettuna houkuttelevalta. Tämän tosin leipoi vaimoke, joka kuitenkaan ei ole vielä toistaiseksi innostunut kokeilemiaan ohjeita tänne blogiin kirjoittelemaan. Kirjaaminen jäi siis minun vastuulleni.

Reseptissä pohjaksi ehdotetaan valmista murotaikinaa. Taikina ei kyllä ole vaikea tehdä itsekään, hyvä ohje löytyy esimerkiksi Kinuskikissalta.

1 pkt valmista murotaikinaa (tai itse tehty taikina yllä olevan linkin takaa löytyvällä ohjeella)

täyte
1 pieni tölkki kookosmaitoa (165 ml)
1/2 dl smetanaa (ranskankermaa alkuperäisessä ohjeessa)
2 kananmunaa
1 dl sokeria

päälle
2-3 raparperin vartta
sokeria

Voitele piirakkavuoka, kauli murotaikina ja levitä tasaisesti vuokaan, myös reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Sekoita pohjan esipaiston aikana täytteen ainekset kulhossa. Kuori raparperit ja leikkaa paloiksi. Paksuimmat varret kannattaa halkaista kahtia.

Ota pohja uunista ja kaada täyte päälle. Lado päälle raparperit ja ripottele pinnalle vähän sokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja reunat paistuneet ruskeiksi. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Kookos maistuu tässä piirakassa juuri sopivan miedosti. Yhdistelmä raparperin kanssa toimii mainiosti. Tätä on alkukesän raparperisesongin aikana tehty nyt jo pari kertaa ja edelleen maistuu. Nami nami.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Kesäinen salaatti mansikoilla ja raparperilla

Pirkka-lehdestä sattui silmään kivan kuuloinen salaatti, johon tuli mansikoita ja raparperia. Ruotsalaisia mansikoita sai jo torilta ja raparperia tyrkytti meille jo useampikin ihminen. Tai siis olisi sitä suomalaistakin mansikkaa ollut tarjolla, mutta hinta oli toistaiseksi vähän turhan suolainen. Ruottalaisilla siis mentiin nyt.

300 g raparperia (2-3 vartta)
1/2 dl sokeria
1/2 kurkkua
1/2 l tuoreita mansikoita
200 g fetajuustoa
1/2 puska kahta eri salaattia
1 dl saksanpähkinöitä

kastike
raparperi-sokeriliemi
1 rkl valkoviinietikkaa
ripaus mustapippuria

Paloittele raparperit n. 3 cm paloiksi. Paahda raparperipaloja ja sokeria paistinpannulla. Kun sokeri on sulanut ja raparperit hieman pehmenneet, nosta raparperit pois pannulta. Keitä raparpereista irronnutta mehua ja sokeria vielä pari minuuttia pannulla. Kaada pois pannulta ja sekoita valkoviinietikan kanssa kastikkeeksi. Mausta kastike mustapippurilla.

Viipaloi kurkku ja mansikat, huuhtele ja revi salaatit. Leikkaa fetajuusto kuutioiksi. Sekoita salaattiainekset kulhoon, lisää saksanpähkinät ja kaada joukkoon kastike juuri ennen tarjoilua.

Tämä olikin kerrassaan mainion kesäinen salaatti grillatun lihan kaveriksi. Mielestäni mansikoiden makeus, fetan suolaisuus ja raparperin hapan kirpeys muodostivat hienon tasapainoisen yhdistelmän. Kuva ei nyt oikein erityisen hyvin esitä tuota salaattia, mutta tämän parempaa kuvaa ei tullut otettua.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Wokaten tofua Sichuanin tapaan

Wokkaaminen on saanut ihan uuden merkityksen muutettuamme kaasutaloon. Keittiössämme on siis kaasuhella ja siihen kaasu tulee putkea pitkin. Pullon tyhjenemistä ei näin ollen tarvitse kytätä. Päivitin tätä hellaa varten paistinpannut kerralla kunnon hiiliteräspannuiksi. Samalla hankin myös oikean pyöreäpohjaisen wokkipannun (samaa sarjaa). Tätä pannua ei sitten sähköliedellä käytetäkään, koska pohjassa ei tosiaan ole lättänää kohtaa. Kaasulieden suurimman polttimon päälle se kuitenkin sopii erinomaisesti. Reunoja pitkin ylös nouseva liekki kuumentaa pannun tehokkaasti.

Thaimaalaiset herkut ovat olleet talvilomamatkan jäljiltä wokissa eniten testauksessa, mutta tällä kertaa päätin suunnata kiinalaisten makujen lähteille. Kirjahyllystä löytyneestä Parhaat reseptit-sarjan Kiina-kirjasta löytyi tämmöinen tofuohje. Tofua en olekaan koskaan valmistanut, joten tässä olikin mukavasti uutta.
Ohje oikeastaan valikoitui valmistettavaksi siksi, että olin onnistunut löytämään vihdoinkin setsuaninpippureita (eli kiinanpippureita), joita joskus aiemmin peräänkuulutin. Hakaniemen kauppahallin maustekaupasta niitä ei löytynyt. Vii voanista en ole muistanut katsoa, siellä niitä olisi voinut ollakin. Lopulta Heinon tukussa Helsingin tukkutorilla vieraillessani näitä onnistuin niitä löytämään. Ostinkin sitten semmoisen litran maitotörpön kokoisen pakkauksen kerralla. Eli nyt näitä olisi sitten tarkoitus käyttää ihan kunnolla.

Tofua Sichuanin tapaan
450 g tofua
5 valkosipulinkynttä
1 1/2 tl kiinanpippuria
1 rkl maapähkinäöljyä
1 rkl keltapaputahnaa (soijapaputahnaa)
1 rkl soijakastiketta
1/2 tl suolaa
1 tl punaista chilijauhetta
2 dl kanalientä
2 tl perunajauhoa

Leikkaa tofu kuutioiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Paahda kiinanpippureita ilman rasvaa wokissa niin kauan että se alkaa tuoksua. Anna jäähtyä ja jauha huhmareessa.

Kuumenna wokki todella kuumaksi ja lisää maapähkinäöljy sekä keltapaputahna. Kuumenna 30 sekuntia reippaasti sekoitellen. Lisää joukkoon soijakastike, suola ja sekoita. Kuumenna minuutin ajan. Lisää chilijauhe ja kanaliemi. Sekoita joukkoon tofu ja sekoita. Anna kiehua hiljalleen 3 minuuttia.

Sekoita perunajauhot pieneen määrään kylmää vettä ja kaada wokkiin. Lisää samalla myös valkosipuli. Sekoita ja anna kiehua hiljalleen 1 minuutti. Ripottele kiinanpippurin päälle ja tarjoa.

Soijapaputahnaa löysin Vii voanista. Kesti jonkin aikaa tajuta, että tämä on samaa kuin tuo ohjeessa kerrottu keltapaputahna, jolla nimellä googlekaan ei löytänyt oikein mitään. Vii voanista olisi pitänyt hoksata ostaa myös tofua. Nimittäin lähimarketista ei saanut kuin marinoitua tofua, jossa toki oli reippaasti suolaa. Lopputuloksena olikin pikkuisen turhan suolainen ruoka. Muutoin maut olivat kohdallaan.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Taste of Helsinki epävirallisemmin

Tänä viikonloppuna oli tämä paljon etukäteen hehkutettu ja minunkin toimestani kovasti odotettu Taste of Helsinki-tapahtuma. Viikonloppu oli kalenterissa aika täyteen buukattu jo valmiiksi, joten varmuuden vuoksi en hankkinut meille lippuja etukäteen, vaan tarkoitus oli tänään sunnuntaina pöllähtää paikalle ihan portilta lipun ostaen. Metro-lehden kympin alennuskupongitkin olimme poimineet mukaan.

No, siinä aamulla sitten herättyäni ja aamiaista puuhastellessani alkoi sade ryöpytä taivaalta vieläpä melkoisen tuulen kera. Suomalainen festarikeli siis parhaimmillaan. Senpä takia painuimmekin aamiaisen jälkeen takaisin pehkuihin. Eilisestä viinin litkimisestä oli lievää häntää havaittavissa, joten ihan järkevä vaihtoehto taisi olla tämä.
Nyt siis meillä Taste of Helsingiksi saa riittää eilinen ystävien kanssa grillin äärellä viettämämme hauska ilta. Talvella anoppilan pihamaalle tarjouksesta hankkimamme kaasugrilli sai toimia ruoanlaittovälineenä. Me olimme hommanneet eväät ja ystäväpariskunta jälkiruoaksi pullon portviiniä ja laatikollisen viimeisen päälle hyviä suklaakonvehteja Caffista.

Grillissä paistoin marmorifilepihvit. Koska kaasugrillaaminen sujuu vielä vähäsen epävarmasti, käytin apuna paistomittaria. Asetin mittarin anturin keskelle yhtä pihviä ja säädin mittarin piippaamaan 53 asteessa. Tavoitteena oli noin 55 asteen sisälämpö, mutta jätin varmuudeksi tuon pari astetta alle raja-arvon, koska yleensä siinä pieni hetki menee ennen kuin pihvit saa kaiveltua folioon vetäytymään. Lisäksi lämpö varmaankin vielä pikkuisen nousee vetäytymisen aikana.

Paistoin pihvit kuumalla lämmöllä nopeasti molemmilta puolilta ja siirsin sitten epäsuoralle lämmölle hautumaan hitaasti. Grillin lämpömittari näytti noin 180 asteen lämpötilaa tässä vaiheessa. Kun pihvien sisälämpö oli noussut tuohon mainittuun 53 asteeseen, nostin pihvit pois grillistä ja käärin yksitellen folioon vetäytymään reiluksi vartiksi. Sillä aikaa sisällä uudet perunat keittyivät ja grilliin laitoin muhimaan naisväen valmistamia kasvisnyyttejä, joissa oli tiukkaan folioon pakattuna pilkottua paprikaa, kesäkurpitsaa, mahtavaa nuorta punasipulia ja Auraa. Osa vaihtoi Auran fetaan. Pihvien pintaan ripottelin reilusti mustapippuria ja suolaa juuri ruokailuhetken koittaessa.

Pihvien kaveriksi olin tehnyt majoneesia, jonka maustoin pieneksi silputulla savukuivatulla chipotle-chilillä, jota satuin löytämään kolutessani läpi Heinon tukun vihannesosastoa. Tämän lisäksi sekoitin majoneesiin myös hippusen savupaprikajauhetta.

Olin myös marinoinut nuoria punasipuleita seuraavalla ohjeella, jonka löysin Sillä sipuli-blogista.

marinoidut punasipulit
2 punasipulia
1/4 dl punaviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
1/2 dl sokeria
suolaa ja mustapippuria

Leikkaa sipulit mahdollisimman ohuiksi renkaiksi ja sekoita kulhossa muiden aineisen kanssa. Anna marinoitua huoneen lämmössä tunnin ajan. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

Kaikki grillatut kasvikset olin poiminut Hakaniemen torilta, jossa käväisin aamupäivällä. Keli oli jo tuolloin todella hieno, farkuissa ja t-paidassa tuli kuuma. Lämpömittari pyörikin siellä 25 asteessa. Kesäinen keli helli meitä myös ruokailun aikana, vasta portviinin (vanhimman portviinitalon eli Kopken tekosia, ystäviemme Portugalin tuomisia) ja suklaan jälkeen oli tarpeen vaihtaa shortsit pitkiin housuihin. Ja hetki sen jälkeen piti siirtyä sisätiloihin, koska taivaalta tipahteli jokunen vesipisara. Loppu ilta kuluikin sitten sisätiloissa tyhjennellen Android-puhelimen akkua ysäridiscohittejä ilmoille soitellen ja niitä porukalla tunnistellen.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...