maanantai 10. joulukuuta 2012

Vadelmainen suklaafondant

Nyt tulee resepti suoraan Yhteishyvän ohjeista. Olen näiden jälkiruokien suhteen vähän varovainen, joten parempi pysyä ruodussa eikä sooloilla. Tämmöisen päätin tehdä ihan vain siksi, että kuva ja nimi olivat houkuttelevia.


Tällä ohjeella pitäisi syntyä kuusi annosta, mikä on vähän epäkäytännöllinen määrä, varsinkin kun suoraan kahdelle tai neljälle tämä ei oikein skaalaudu munien hankalan jakamisen takia. Noh, tein puolikkaan määrän eli kolme annosta. Yksi kummallekin ja kolmas puoliksi.

Suklaana käytin kaupasta näppärästi löytynyttä Lindtin 70% kaakaota sisältänyttä tuotetta. Tuntui toimivan. Varmasti paremmalla suklaalla tulee parempaa.

fondant, 6 annosta
2 kananmunaa
2 keltuaista
3/4 dl sokeria
100 g voita
100 g tummaa suklaata
3 rkl vehnäjauhoja
1 dl vadelmia
voita ja kaakaojauhetta vuokiin

Voitele annosvuoat (esim. kohokasvuoat) voilla ja ripottele niihin kaakaojauhetta. Vatkaa munat ja keltuaiset sokerin kanssa vaahdoksi. Sulata voi ja ota kattila pois levyltä. Lisää suklaa ja sekoita kunnes suklaa on kokonaan sulanut. Lisää munavaahdon joukkoon. Siivilöi jauhot myös mukaan ja sekoita hyvin. Jaa taikina vuokiin jättäen hieman varaa kohoamiselle. Painele kuhunkin vuokaan keskelle muutama vadelma. Paista 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Anna jäähtyä muutama minuutti ja kumoa sitten lautasille ja tarjoa.

Paistoaika on tässä hommassa erittäin kriittinen tekijä. Ensimmäisellä kerralla paistoin 12 minuuttia, koska kaasu-uunini yleensä vaatii vähän pidemmän paiston. Tällöin tuloksena oli täysin kiinteä suklaakakku. Toisella kerralla kokeilin 9 minuuttia ja tällöin tuloksena oli asteen verran liiankin valuva fondant. Jälkimmäinen oli maultaan parempi, mutta tuossa noiden kahden paistoajan välissä on se optimaalinen tulos. Fondantinhan pitäisi pysyä kasassa kunnes sitä lusikalla sörkitään. Pakko kokeilla vielä kolmaskin kerta, sen verran makoisa oli lopputulos. Lisäksi vadelmia jäi yli. Suklaa meni kaikki.

Kaapista sattui löytymään vielä pieni pullo Taylorin 10-vuotiasta tawny portia. Se sopi tämän jälkiruoan kanssa todella hyvin. Varmasti muutoinkin portviini on tämmöiselle suklaiselle jälkkärille loistopari. Kannattaa ehdottomasti kokeilla.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Italo-meksikolais-espanjalainen makkarakeitto

Menipäs tämä nyt hankalaksi sijoittaa. Ohjeen alkuperä on italialaisen hemmon kirjasta ja hän sanoo saaneensa ohjeeseen vaikutteita matkaltaan Meksikosta. Ja minä laitoin tuohon espanjalaista makkaraa.


Lähteenä on siis brittiäistyneen italialaisen Gino D'Acampon kirja Fantastico! Hän ei maininnut ohjeessaan makkarasta muuta kuin, että sianlihamakkaraa pitäisi oleman. Minä nappasin tuota chorizoa mukaan, kun siitä tykkään. Pekonilla korvasin pancettan, koska en ehtinyt Hakaniemen halliin lähteä ostoksille. Sieltä kun tätäkin herkkua saisi. Papujakin oli vähän erilaisia alkuperäisessä ohjeessa, mutta moisia palkokasveja ei meillä kaupassa ollut myynnissä. Näillä peruspavuilla mentiin sitten. Mikäs siinä, kun hyvää tuli.

5 rkl oliiviöljyä
3 hienonnettua valkosipulin kynttä
3 rkl rosmariinia riivittynä
200 g pekonia hienonnettuna
2 porkkanaa viipaleina
3 tl kuivattuja chilihiutaleita
200 g chorizoa viipaleiksi leikattuna
400 g tölkki papusekoitusta valutettuina
400 g tölkki vihreitä linssejä valutettuina
400 g tölkki kikherneitä valutettuina
5 dl kasvislientä
80 g pecorinolastuja
suolaa ja pippuria

Kuumenna öljy kattilassa. Lisää valkosipuli, rosmariini, porkkana, pekoni, chili ja makkara. Paista kovalla lämmöllä n. 10 minuuttia, kunnes kaikki alkaa olla kullanruskeaa. Lisää liemi ja valutetut pavut. Kuumenna kiehuvaksi ja laske lämpöä. Keitä miedolla lämmöllä osittain kannella peitettynä välillä sekoitellen n. 30 minuuttia. Anna vielä vetäytyä 10 minuuttia. Tarjoa tuoreiden pecorinolastujen kanssa.

Italialaiseksi ruoaksi tässä nyt on vähän liikaa raaka-aineita. Eikä kyllä makukaan sinne päin viittaa, chorizo aika pitkälti tässä vie. Siitäkin huolimatta tämmöinen ruokaisa keitto sopii kylmään vuodenaikaan oikein mukavasti. Chili lisää vielä tätä sisäisen villapaidan efektiä keitossa.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...