torstai 27. helmikuuta 2014

Rapsakoita perunoita uunissa

Lohkoperunoiden tekeminen uunissa on erittäin yksinkertaista. Perunat pestään, lohkotaan ja ladotaan uunipellille. Sitten vain mausteet ja öljy päälle ja uuniin. Valitettavasti minä sain tällä tekniikalla aikaiseksi vain veteliä perunoita, jotka sinällään maistuivat kohtalaisen hyville, mutta joissa ei ollut oikein minkäänlaista rakenteeksi laskettavaa.


Ihan pikkuisen tämmöinen harmitti, joten päätin tutkia asiaa tarkemmin. Kävi ilmi, että käytin öljyä ihan liikaa. Jos sitä lähtee pullosta kaatamaan perunoiden päälle, ei ruokalusikallinen riitä mihinkään. Lopputuloksena perunat lilluvat öljyssä ja jäävät väkisinkin veteliksi.

Elikkäs siis öljyä pitäisi varmaankin jollain tavoin täsmänä saada levitettyä perunoiden päälle. Kun en parempaakaan keksinyt, otin silikonisen pullasudin ja levitin öljyn sillä. Ja siinähän se sitten olikin, vähäinen öljy tarkasti juuri perunoiden pintaan levitettynä auttoi ja lopputuloksena oli rapsakoita lohkoperunoita. Olen tätä nyt kokeillut muutaman kerran ja aina on onnistunut. Jee.

3 isohkoa perunaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
(1/2 tl paprikajauhetta)

Pese perunat huolellisesti ja leikkaa noi kahdeksaksi yhtä suureksi lohkoksi. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille. Sekoita öljy ja mausteet ja levitä öljy pullasudilla varovasti perunoiden päälle. Käännä perunat ympäri ja toista voitelu. Jos leivinpaperi alkaa näyttää rasvaiselta, on öljyä tullut liikaa. Paista 180-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Laita perunat lopuksi vielä vetäytymään hetkeksi talouspaperin päälle. Lisää tarvittaessa suolaa.

Näin se käy. Lisäke valmistuu uunissa itsekseen ja sillä aikaa ehdit valmistaa pääruoan, kuten vaikkapa paistaa lohiperhoset. Myös pieni salaatti syntyy tuossa ajassa helposti. Nopsan aiolinkin ehdit valmistaa. Se onkin oikein hyvää perunoiden dippaukseen.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Hävyttömän hyvä tiramisu

Oi ja voi: tiramisun ohje on kadonnut. Parempi puolisko teki kyseistä ohjetta käyttäen aivan tolkuttoman hyvää tiramisua. Ohjetta ei ole käytetty vuosiin ja siinä välissä se on jonnekin hävinnyt.


Onneksi tästä aiheesta on tulkintoja lähes loputtomasti. Sikke Sumarin kirjasta Rakastan ruokaa löytyi tämmöinen ja tulos oli oikein hyvä, ellei jopa vieläkin parempi. Ei siis enää harmita, vaikka se aiempi ohje on kadonnut. Tämänkin teki parempi puolisko, tiramisuasiantuntija kun on.

3 kananmunaa
4 rkl sokeria
250 g mascarponea
2 1/2 dl espressokahvia
reilu loraus konjakkia
200 g Savoyardi-keksejä
kaakaojauhetta

Erottele munien valkuaiset ja keltuaiset erilleen. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon mascarpone varovasti. Vatkaa valkuaiset myöskin kovaksi vaahdoksi ja yhdistä toisen vaahdon kanssa edelleen hyvin varovasti sekoitellen.

Sitten lotrataan. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin marsalaviiniä, mutta kun sitä ei koskaan ole, käytettiin meillä konjakkia. Alkuperäinenkin ohje kertoi konjakin (tai jopa Jallun) käyvän tarpeen tullen. Aiemman kokemuksen mukaan konjakki sopii tiramisuun.

Sekoita alkomahooli ja kahvi. Kostuta keksit yksitellen nopeasti nesteessä. Lado keksit vuoan pohjalle. Levitä päälle puolet mascarponevaahdosta. Lisää toinen kerros keksejä ja levitä loppu vaahto päällimmäiseksi. Anna vetäytyä jääkaapissa vähintään 6 tuntia. Sirottele pinnalle reilusti kaakaojauhetta ennen tarjoilua.

Tämä herkku ei synny hetkessä, mutta toisaalta aktiiviseen tekemiseen ei varsinaisesti mene paljoa aikaa. Suurin osa aikaa kuluu odotellessa, kun tuotos tekeytyy jääkaapissa. Odottelu kannattaa, sillä tämä on hävyttömän hyvää.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Nopsa aioli

Aioli on todella hyvää, mutta valitettavasti vähän työlästä valmistaa. Joskus ruokamessuilla jonkin ruokakirjan julkaisun tiimoilta kaksi kaveria esitti aiolin valmistusta ja puolisen tuntiahan siihen meni. No, tämä ohje varmasti saa ranskalaisen kokin karvat nousemaan pystyyn, sillä tällä tavoin aioli syntyy hetkessä. En tiedä, uskallanko nyt oikeasti sanoa tätä ääneen, mutta minun mielestäni tämä oli todella hyvää.


Ai niin, en keksinyt tätä itse, vaan luin Glorian Ruoka & Viini-lehden numerosta 1/2014.

2 valkosipulin kynttä
2 dl rypsiöljyä
1 muna
1 rkl dijon-sinappia
ripaus suolaa

Murskaa valkosipulin kynnet ja lisää kaikki aineet kapeaan ja korkeaan kulhoon. Sekoita sauvasekoittimelta pohjalta aloittaen ja välillä sekoitinta ylös nostaen, kunnes aioli on valmista.

Jos keksit helpomman tavan tehdä aiolia, niin tarjoan sinulle tikkarin. Tällä määrällä valkosipulia tökötistä tulee aika tiukkaa, joten jos on lähiaikoina luvassa vaikkapa treffit, niin vähempää annostusta voisin suositella. Söin tätä illalisella lohkoperunoiden ja pariloidun lohen kanssa ja tykkäsin kovasti. Ja todellakin maistui valkosipuli aamulla suussa.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Kanaramenkeitto

Näitä ramenkeittoja pukkaa nyt kaikista lehdistä. Tämä ohje on Viinilehden vuoden 2014 ensimmäisestä numerosta. Ohje oli varsinaisesti tofulla, mutta minä käytin kanaa. Tofu kun on vähän hankala raaka-aine. Tästä tuli oikein maukas keitto. Olkoonkin, että kaupat salaliiton omaisesti kieltäytyivät kaikki myymästä siitakesieniä. Herkkusienillä mentiin siis nyt. Buggrit, millennium hand and shrimp!


2 l kasvislientä
3-4 rkl misotahnaa
1 rkl kalakastiketta
300 g kanan rintafilettä suupaloiksi leikattuna
100 g munanuudeleita
50 g sokeriherneitä
50 g siitakesieniä
4 vartta kevätsipulia
2 kananmunaa

Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi, lisää misotahna sekä kalakastike, ja anna kiehua miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Keitä kananmunia 7 minuuttia. Ruskista kanapalat pannulla öljyssä. Lisää kattilaan kanat, nuudelit, herneet ja sienet. Hauduta muutaman minuutin ajan. Koristele kevätsipulilla ja kananmunilla.

Ei kauheasti edes haitannut nuo väärät sienet, sillä keitto oli oikein maukasta näinkin. Ehkä pitää joskus kokeilla sillä tofullakin sitten.

torstai 6. helmikuuta 2014

Meksikolaistyylinen kanakeitto

Tämän meksikolaisuudesta en nyt uskalla mennä sanomaan juuri mitään, kun en Meksikossa ole käynyt. Muutoinkin oikean meksikolaisen ruoan suhteen olen ihan ummikko. Lisäksi ohje taitaa olla peräisin Pirkka-lehdestä. No, onhan tässä nyt papuja ja piskuisen chiliäkin. Arkiruokana maistui kuitenkin. Ihan hivenen aikaavievä valmistettava oli tämä arkiruoaksi, mutta toisaalta tässä voi käyttää vaikkapa tähteeksi jääneitä kanankoipia.


n. 1 kg broilerin koipireisiä
3 tomaattia
2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
2 tlk (n. 350 g/tlk) paseerattua tomaattia
1 1/2 tl suolaa
6 dl vettä
1 mieto punainen chili
2 tl limetin mehua
1 tlk kidneypapuja
1 tl juustokuminaa (eli jeeraa)
1/2 tl jauhettua korianteria
1 tl sambal oelekia
1 dl korianteria hienonnettuna

Ota kanat huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen kypsennystä. Halkaise tomaatit ja lohko sipulit. Litistä valkosipulin kynnet veitsen lappeella. Laita tomaatit, sipulit ja valkosipuli uunivuokaan ja kanat toiseen vuokaan. Voitele kasvikset öljyllä. Laita vuoat 175-asteiseen uuniin noin 50 minuutiksi.

Anna broilerien jäähtyä hetki. Hienonna uunista tulleet kasvikset sauvasekoittimella ja laita kattilaan paseeratun tomaatin ja veden kanssa. Lisää myös suola. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää sitten sekaan hienonnettu chili ja limetin mehu. Irrota kanan liha luista ja leikkaa suupaloiksi. Lisää kattilaan yhdessä papujen, mausteiden ja korianterin kanssa. Anna kiehua miedolla lämmöllä vielä muutama minuutti. Ja sitten syömään.

Käytin tomaattisoossina nyt kovin ajankohtaista (vai menikö se villitys jo) Muttia. Täällä blogissa Muttia on suositeltu ainaskin melkein alusta asti, joten julkkiskokkitweettailijan peesaamisesta ei voi mennä minua syyttämään. En ole tuohon Mutti-vajauksen aiheuttaneeseen reseptiin tutustunut. Vaan ehkä pitäisi, ainahan minä näihin villityksiin lähden mukaan, kunhan kaikki muut ovat jo siirtyneet seuraavaan.

Mutti-merkkinen paseerattu tomaatti on tuollaisissa omituisen kokoisissa pakkauksissa verrattuna Pirkan puolen kilon standardikokoon. Laitoin tomaattisoossia kaksi purkkia, jolloin sitä tuli alkuperäistä ohjetta enemmän, ja tämän kompensoin vähentämällä veden määrää. Lienee turha kertoa, että samalla tuli lisää makua. Suosittelen tekemään samoin, hyvää nimittäin on.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...