keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Burgerilla Itiksessä

Itikseen on saapunut paljon uusia ravintoloita. Yksi näistä uutuuksista on burgeriravintola Lucky Bastard. Paikka mainostaa tekevänsä burgerinsa ja ranskalaisensa alusta alkaen itse. Pakkohan tuota oli käydä kokeilemassa.


Ruokalistalta löytyy useampi burgeri ja mukana on myös kasisvaihtoehtoja. Burgeriaan voi halutessaan tuunata lisäämällä täytteitä. Ranskalaisten lisäksi muitakin lisukkeita löytyy. Myös muutama ihan kivan kuuloinen shake on tarjolla. Juomapuolella oluita on hanassa useampikin ja lisäksi löytyy limppareita.


Ehdimme käydä Lucky Bastardissa jo kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla burgerit olivat jotenkin omituisen mauttomia. Päätimme antaa ravintolalle toisen tilaisuuden ja se kannatti. Toisella yrityksellä tulos oli erinomainen.

Otin toisella kerralla burgerini kahdella pihvillä. Tuloksena oli aika hurjan kokoinen burgeri, joka kovaan nälkään kuitenkin upposi kokonaan. Kolmeen kertaan kypsennetyt ranskalaiset ovat niin hyvin kuin ne vain voivat olla.

Tämän seurauksena olemme nyt ehtineet kokeilla kolme listan burgereista. Lucky Cheese on perus juustoburgeri, jossa on varsin paljon karamellisoitua sipulia. Kevin Baconissa on aina mainiota pekonia ja barbeque-kastiketta. Minun suosikissani Chili Chili Bang Bangissa on chorizohilloa, chilikastiketta ja paprikamajoneesia. Lopputulos ei ollut lainkaan tulinen, mutta muutoin makua löytyi kyllä mainiosti. Tuunasin Chili Chili Bang Bangini pekonilla. Pekoni sopi tähänkin mainiosti, joskin kokonaisuus oli varsin suolainen.


Tästä lähtien Itiksessä ruokaillessamme käymme kyllä syömässä Lucky Bastardin burgerin. Shaket ovat vielä testaamatta. Olutlistakin on autoilun vuoksi jäänyt vaille tarkempaa tutustumista. Jälkimmäiseen voisi hyvinkin tutustua jonain perjantai-iltana, jolloin klo 16-20 on tarjolla viikoittain vaihtuvat burgeri ja olut 15€ yhteishintaan.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Herkkusuut USA:n sydänmailla, osa 3: Saint Louis

Edellinen osa: osa 2: Springfield, seuraava osa: osa 4: New Orleans

Matkamme jatkui Illinoisin osavaltiosta Mississippi-joen yli Missourin puolelle Saint Louisin kaupunkiin. Paikka on tunnettu Eero Saarisen suunnittelemasta upeasta Gateway Arch -monumentista.


Vaan onpa Saint Louisilla annettavaa myös ruoan perässä matkaavalle, nimittäin betoniksi kutsuttu jäätelö. Nimi tulee siitä, että tökötti on niin paksua, ettei se tule törpöstä ulos, vaikka sen kääntäisi alaspäin.


Useassa osoitteessa on parhaaksi tämän lajin valmistajaksi mainittu Ted Drewesin jäätelöbaari. Paikka sijaitsee route 66:n varrella Saint Louisin keskustan eteläpuolella. Ajattelimme siellä piipahtaa matkalla eteenpäin kaupungista. Valitettavasti olimme liian aikaisessa. Paikka oli vielä kiinni.


Saint Louisissa emme siis tätä herkkua saaneet maistaa, mutta onneksi myös seuraavasta kohteestamme, Missourin osavaltion Springfieldistä, löytyi hyväksi arvioitu Andy's Frozen Custard. Andy valmistaa samaa herkkua. Voi olla, että Ted Drewesillä tämä olisi ollut vieläkin parempaa, mutta ei ollut Andynkään jäätelö huonoa. Pienimmässäkin kipossa tätä tolkuttoman kermaista tököttiä oli vähintään riittävästi syötävää.


Tämän postauksen otsikko siis hieman huijasi, koska oikeasti emme tätä aiheena ollutta herkkua maistaneet Saint Louisissa. Tämä kuitenkin sallittakoon, sillä kyseinen herkku nimenomaan liitetään tähän kaupunkiin.

Matkamme jatkui läpi Missourin ja Kansasin kaakkoisnurkan halki Oklahomaan. Siellä jätimme liki pariksi viikoksi hyvästit route 66:lle ja lähdimme kierrokselle syvään etelään sekä Texasiin. Ensin ajoimme Arkansasin läpi Tennesseehen. Sieltä matka jatkui edelleen Mississippin läpi Louisianaan. Tälle reitille ei osunut mainittavampia kulinaarisia erikoisuuksia. Sen sijaan New Orleansissa niitä oli tarjolla paljonkin. Niistä kerron lisää seuraavassa osassa.

Seuraavaksi: osa 4: New Orleans

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...