torstai 25. joulukuuta 2014

Joulusuklaata juuri sopivasti

Jouluna on usein suklaata siunaantunut vähän joka suunnasta ihan yliannokseksi asti. Näinhän sitä kävi tälläkin kertaa, mutta onneksi itse emme haksahtaneet hankkimaan ylimääräisiä suklaita.


Joulusuklaat hankimme viime joulun tapaan Chjokon Liisankadun liikkeestä. Heidän käsityönä tehdyt praliininsa ovat käsittämättömän hyviä. Kolme praliinia per nenä oli juuri sopivasti joulun kahdeksi kotona vietetyksi päiväksi.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Illallinen Kämpissä

Kävimme kokeilemassa Brasserie Kämpin historiallisen menun, joka mukaili hotellin ravintolan alkuperäisiä menuja vuodelta 1889. Tarjouspaketti piti sisällään myös yhden yön yöpymisen itse hotellissa.


Aluksi kilistelimme kuohuvalla, sillä alkumaljaksi meille kaadettiin Bach Cava Extrisimo Brut Naturea. Mikäs siinä oli rentoutuessa lasillisen äärellä ja katsellessa kadulla matkaansa tehnyttä Lucia-kulkuetta ikkunan läpi. Kerrassaan upea vanha ravintolasali loi mainiot puitteet illalliselle.


Alkuruokana tarjottiin kirkasta kalalientä, kasviksia ja paistettua ahventa. Liemi kaadettiin annoksen päälle pöydässä. Seuralaisekseen annos sai lasillisen Notre-Dame de Cousignac Chardonnay Viognieriä. Annos oli oikein onnistunut ja viini tuki hyvin kalan ja sen kanssa tarjotun fenkolipyreen makuja.


Pääruokana meille tarjottiin grillattua härän etuseläkettä bearnaisekastikkeella ja kermaperunalla. Perunat saapuivat erillisessä astiassa. Lautasella lihanpalan ja kastikkeiden kanssa oli myös vihreitä papuja ja bataattia. Liha oli todella mureaa ja maukasta. Annoksen kanssa tarjottu lasillinen Notre-Dame de Cousignac Syrah Grenachea maistui hyvin ruoan kanssa. Kermaperunoiden kohtalaisen suuri määrä teki annoksesta hyvin täyttävän.


Jälkiruokana tarjottiin uunijäätelöä, jolle lasiin kaveriksi kaadettiin Brown Brothers Orange Muscat & Floraa. Uunijäätelö saapui isossa astiassa, josta riitti meille molemmille. Sekä ruoka että juoma olivat hyviä.

Koko illallinen oli oikein onnistunut. Annosten makumaailma oli hyvin tasapainoinen ja on helppo kuvitella, että jotain tämän kaltaista on voitu hyvinkin 125 vuotta sitten paremmalle väelle tarjoilla. Niin ovat ajat muuttuneet, että tällaiset herkut ovat nyt ihan tavallisen tallaajankin tavoitettavissa.

Lopuksi hörppäsimme vielä espressot ja poistuimme huoneeseemme sulattelemaan illallista.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Välimerellinen lohi

Tämä ohje löytyi joulukuun 2014 Yheishyvän reseptivihkosesta. Säädin ohjetta vähän pienemmäksi eli neljälle ruokailijalle. Käytin itse lisäkkeenä tryffeliöljyllä maustettua perunamuusia.


400 g lohifilettä
1/2 tl suolaa
ripaus rouhittua valkopippuria

päälle
3 aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl pinjansiemeniä
1 1/2 rkl hienonnettua basilikaa
1 1/2 rkl raastettua parmesaania

Nypi ruodot kalasta ja laita file öljyttyyn uunivuokaan. Mausta suolalla ja valkopippurilla ja paista 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia.

Hienonna aurinkokuivatut tomaatit, pinjansiemenet ja basilika ja sekoita. Lisää joukkoon raastettu parmesaani. Ota kala uunista ja pudota samalla uunin lämpö 200 asteeseen. Ripottele tomaattiseos kalan päälle ja laita kala takaisin uuniin noin 5 minuutiksi.

Alkuperäisessä ohjeessa ei ollut tuota lämmön alennusta loppuvaiheessa. Ohjeen lämpi oli kuitenkin vähän liikaa tomaattiseokselle, joka ehti osin jo vähän turhankin paljon kärähtää.

Muutoin tämä oli tämmöinen helppo arkiruoka ja oikein maukaskin. Kalan paistuessa perunamuusi ehti valmistua juuri sopivasti. Tehdään toistekin.

torstai 11. joulukuuta 2014

Red velvet -kakku

Tässä ohje Glorian ruoka & viini -lehden numerosta 2/2013. Ohje jäi mieleen heti lehteä tuoreeltaan lueskellessani, mutta vasta nyt kerkesin kokeilemaan. Tätä meillä tilattiin synttärikakuksi.


Eikä kyllä onnistunut niin hyvin kuin lehdessä. Tai siis oikeastaan ei ollut valittamista muutoin kuin tuon punaisen värin suhteen. Bake & Partyyn en ehtinyt erikoisväriä etsiskelemään ja ruokakaupan elintarvikevärillä ei syntynyt kuin oikeassa valossa hieman vaaleaan punaiseen viittaava sävy. Höh, lehden kuvassa oli oikein päheän punainen.

pohja
4 dl vehnäjauhoja
2 tl kaakaojauhetta
1/2 tl suolaa
2-3 tl punaista elintarvikeväriä
2 dl maitoa
125 g huoneenlämpöistä voita
3 1/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
1 tl ruokasoodaa
1 tl valkoviinietikkaa

kuorrutus
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g mascarponejuustoa
2 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
2 dl kuohukermaa

Parhaiten homma onnistuu, jos aloitat leivonnan kaksi päivää ennen tarjoiluhetkeä. Ensimmäisenä päivänä paistetaan pohja, toisena täytetään ja kolmantena viimeistellään. Näin tein ja hyvin onnistui.

Aluksi siis valmistetaan pohja. Siivilöi jauhot ja kaakaojauhe kulhoon. Lisää suola jauhojen joukkoon. Sekoita väriaine maitoon.

Vaahdota voi ja sokerit toisessa kulhossa. Lisää kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita puolet jauhoseoksesta ja puolet maidosta vaahdon joukkoon. Sen jälkeen lisää loput jauhoseoksesta ja maidosta ja sekoita hyvin. Sekoita ruokasooda valkoviinietikan joukkoon ja kaada sihisevä seos taikinan joukkoon. Sekoita jälleen hyvin.

Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla. Paista 175-asteisessa uunissa n. 30-40 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä ensin 10 minuuttia ja keikauta se sitten pois vuoasta katolleen. Anna jäähtyä kunnolla ja laita sitten jääkaappiin vetäytymään yön yli.

Leikkaa kakku kolmeksi kerrokseksi. Valmista kuorrutus. Vatkaa sähkövatkaimella juustot kunnolla sekaisin. Siivilöi joukkoon tomusokeri. Lisää myös vaniljasokeri. Sekoita hyvin. Lisää kerma ja vatkaa kuohkeaksi.

Täytä tämän jälkeen kakku. Laita alimmainen kerros (joka siis oli paistettaessa päällimmäisenä) lautaselle ja levitä noin 1 dl kuorrutusta tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle. Lisää toinen kerros ja levitä jälleen sama määrä kuorrutusta. Lisää lopuksi viimeinen kerros ja levitä ohuelti kuorrutusta päälle. Laita kakku jälleen vetäytymään jääkaappiin yön yli. Juuri ennen tarjolle asettamista kuorruta kakku lopulla kuorrutteella.

Tämä oli oikeastaan todella helppo kakku valmistaa. Kaikki vaiheet yhteen laskettuna aikaa ei mennyt varsinaiseen työhön kovin kauaa, mutta kalenteriaikaa toki meni se kaksi päivää. Ehkä seuraavan kerran sitten kokeilen tömäkämmällä väriaineella, vaikka turhia väriaineita vähän vastustankin. Lisäksi lehden kuvassa oli varmasti käytetty enemmän kuorrutetta kuin ohjeessa mainittiin. Sanoisin, että voisi ehkä 1 1/2-kertaisella määrällä kokeilla, jotta saisi kunnolla paksut kerrokset kuorrutetta kakun väliin ja myös päälle.

Maun puolesta tämä kakku ei ollut mitenkään supertönkkömakea, kuten jenkkiläiset kaakut tuppaavat olemaan. Tykkäsin.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Bataatti-porkkanalaatikko kookosmaidossa

Vaikka en jouluihminen olekaan, päätin tämmöistä jouluhenkistä ruokaa kokeilla. Lähinnä siksi, että sitä pyydettiin. Kyseessä on jouluinen laatikkoruoka vähän uudella tavalla. Ohje on Stockmannin kanta-asiakaslehti Exclusivesta.


1 kg bataatteja
700 g porkkanoita
vettä
suolaa

3 dl kookosmaitoa/kookoskermaa
1/2 dl siirappia
2 kananmunaa
1 1/2 dl korppujauhoja
1 1/2 tl suolaa
ripaus inkivääriä ja kanelia
pinnalle korppujauhoja ja voinokareita

Kuori bataatit ja porkkanat, lohko ne ja keitä pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta vesi pois ja soseuta. Sekoita soseen joukkoon siirappi, munat, korppujauhot ja mausteet. Levitä sose voideltuun uunivuokaan, ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.

Lopputulos oli oikein hyvä. Voimakkaimmin maistui porkkana. Kookos maistui myös, mutta huomattavan miedosti. Kookos myös sopi oikein kivasti porkkanan maun kanssa yhteen. Voipi olla, että tätä on tehtävä toistekin.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Luomukanaa kaupassa

Broilerin elämä on lyhyt, mutta surullinen. Tuskin ilo on kovin herkässä luomubroilerillakaan, mutta ainakin pikkuisen pitäisi elämän olla parempi näillä, joita nyt jo saa kaupasta valmiiksi pakattuina koipina, siipinä ja rintaleikkeinä.


Tällä kertaa horinan aiheena ovat siis L'Uomu Nokka-tuotemerkillä myytävä luomubroilerit. Nettisivuilta voi lueskella kanasten elämästä. Kyllä kuulostaa paljon paremmalta kuin perusbroilerin arki, jossa ei paljon jaloitella. Etenkään kun massaa tulee sellaista tahtia, etteivät jalat kanna. Nämä luomuveijarit liikuskelevat halutessaan ulkosallakin joka päivä, jos vain sää sallii.

Luomulajikkeen ero tavalliseen näkyy tuotteiden pienenä kokona. Esim. rintaleike on tuntuvasti pienempi kuin perusbroilerilla. Luomubroileri on myös selvästi hinnakkaampaa kuin tavallinen. Siitä huolimatta meillä kyllä tästä lähtien käytetään näitä aina kun mahdollista, jos kanaruokaa on tarkoitus tehdä. Erinomaisen hienoa, että tällainen vastuullisempi kanankasvatus on saanut jalansijaa Suomessakin.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Jymy-yllätys jäätelörintamalla

Glorian ruoka & viini-lehdestä satuin lukemaan, että Auralainen Suomisen Maito on ryhtynyt valmistamaan luomujäätelöä Jymy-tuotemerkillä. Tuotteet ovat saapuneet kauppoihin jo pääkaupunkiseudullekin. Makuja on useampia, maito tulee läheiseltä luomutilalta ja muutenkin raaka-aineet näyttävät luomuisilta.


Kokeeksi nappasin erikoisempien elintarvikkeiden luottokaupasta Mustapekasta purkin maitokahvi-Jymyä. Jäätelössä käytetty kahvi on Brasiliasta Fazenda Senhora de Fátiman luomutilalta. Pavut ovat Tampereen Mokkamestareiden paahtamia ja kahvi on jauhettu täsmänä jäätelön valmistuksen hetkellä. Muutoinkin Jymyn väki on selvästi perillä raaka-aineiden taustoista. Hienoa.

Mutta miltäs se jäätelö sitten maistui? Hyväähän se oli, kiitoksia vain. Henkilökohtaisesti pidin kyllä enemmän Kolmen kaverin kahvijäätelöstä (vaikka se olikin Juhlamokkaa). Ehkä se oli sitten se maito siinä kahvissa, joka kevensi maun kahvisuutta turhankin paljon. En silti pidä mitenkään mahdottomana Jymynkään kahvijäätelön hankkimista uudemman kerran. Myös muut  maut päätynevät testaukseen.

Pienenä miinuksena ainakin kahvijäätelön raaka-aineluettelosta löytyi omituisuutena johanneksenleipäpuujauhe. Sanokaa mitä sanotte, mutta tämä lisäaine E410 ei ole perinteinen jäätelön raaka-aine ja siten sen käyttäminen on vähän fuskausta. En vielä ehtinyt mulkoilemaan muiden pakkausten tuoteselosteita, joten en osaa sanoa oliko tämä raaka-aine mukana vain kyseisessä maussa vai onko Jymyn prosessi vaatinut lisäaineita kaikissa tuotteissa.

Tästä pienestä moitteen sanasta huolimatta Jymykin päihittää tavalliset pakastealtaan magnumit ja muut kurat mennen tullen. Jos jäätelössä ei ole käytetty kananmunaa, ei sitä kyllä ole syytä jäätelöksi kutsua. Joku direktiivi pitäisi tähänkin saada, että olisi jotain tolkkua maailmassa.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...