torstai 1. elokuuta 2013

Stockmannilla samppanjalla (taas)

Midhillin hampurilaisten pettymystä keventämään pakenimme kesälomalla keskellä viikkoa Stockmannin samppanjabaariin. Hienosti tarjoavat siellä yksittäisten lasillisten lisäksi maistelupakettia, jossa on 4 cl mukilliset valikoimaan kuuluvia eri juomia. Kaksi semmoista, kiitos.

Edellisen kerran valikoima käytiin juomassa läpi vajaat kaksi vuotta sitten. Hieman olivat tarjottavat mehut tässä välissä muuttuneet. Ainoastaan keltainen leski (Veuve Clicquot) oli edelleen mukana, joskin vähän kuivempana tällä kertaa. Maisteltavina olevien juomien määräkin oli pudonnut kuudesta neljään. No, joka tapauksessa kurja hampurilaisseikkailu unohtui pikapuoliin, kun tarjottimelliset kuohuvaa saapuivat pöytään.

Tällä kertaa maisteltiin seuraavat:
  • Duval-Leroy brut organic
  • Ruinart rosé
  • Pannier blanc de blanc
  • Veuve Clicquot brut
Ensimmäisellä maistelukierroksella laseista ei saanut oikein mitään irti. Onneksi juomat ehtivät siinä sivussa vähän lämpenemään ja toisella kierroksella oli meno ihan erinäköistä. Duval-Leroy antoi lähes savuista paahteisuutta aina vain enemmän sekä ihan alusta asti paljon vihreää omenaa. 

Ruinartin rosé oli vaimokkeen suosikki, vaikka hän on aina sanonut rosé-samppanjoita tylsiksi. Hassua, sillä eiväthän ne ole tylsiä. Samppanjahan on ainoa rosé-viini, joka yleensä tehdään sekoittamalla puna- ja valkoviiniä keskenään. Pinot noir-punaviini tekee tästä sekoituksesta huomattavan maskuliinisen.

Kuten edelliselläkin maistelukerralla, yllätti minut nytkin joukon kokovalkoinen eli pelkästään chardonnayrypäleistä tehty blanc de blanc. Sen tuoksussa oli rusinaa, jota löytyi myös maustakin. Hyvin vahvasti tuli mieleen kuiva sherry. Pannierin perussamppanja ei ainakaan pienestä pullosta juotuna erikoisemmin säväyttänyt, mutta tämä blanc de blanc oli tässä joukossa minulle se mielenkiintoisin. Ruinartin rosé oli minulla hyvä kakkonen.

Ja sitten oli se pakollinen keltsi. Kuten henkilökunnan edustajakin arveli, oli tämä vähiten mielenkiintoinen yksilö. Itsekseen ihan kiva, mutta mielenkiintoisempien joukossa auttamattomasti tylsä.

Samppanjaa tulee sen verran harvoin juotua, että aina jää yllätykselle sijaa. Nyt aluksi listan nähtyäni hieman petyin, mutta sitten lopulta maistelu oli kuitenkin kivaa ja maisteltu joukko paljastui ihan mielenkiintoiseksi yhdistelmäksi. Jos et ole tällaista koskaan kokeillut, voin lämpimästi suositella.

Tällä kertaa muuten maistelupakettiin eivät kuuluneet muistiinpanovälineet, joten saimme mukaamme vain käsin kirjoitetun listan maistetuista juomista. En jaksanut rustata mitään ylös kännykkäänkään, joten tämä teksti tuli kirjoitettua ihan oman muistin pohjalta. Varmasti teimme enemmänkin havaintoja siinä maistelun ohessa, mutta ne ovat jo ehtineet unohtua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...