Turkkilaista kahvia

Tulipas tuossa käytyä ensimmäistä kertaa ikuna Istanbulissa. Hieno oli kaupunki, pitäisi käydä toistekin. Ehkäpä kirjoitan aiheesta pari postausta, kun oli niin hyvää ruokaa siellä. Myös katsomista riitti. Kahvi oli kanssa hyvää ja siitä kerron nyt.

Turkkilaisen kahvin valmistamiseksi hankin maustebasaarin nurkilta keittiötarvikekojusta kahvipannun. Varmaan semmoinen teräksinen olisi ollut fiksumpi hankinta, mutta tämä perinteisempi on nätimpi. Ehkä tästäkään ei nyt niin paljoa myrkkyjä liukene, että muutaman kupillisen vuodessa juomalla pahasti elinikä lyhenee.

Turkkilainen kahvi on ilmeisesti pääasiassa kohtalaisen vaaleaa paahtoa ja erittäin hienoksi jauhettua. Siis hienommaksi kuin espresso. Pannuun laitetaan ensin vesi ja sitten sekoitetaan kahvijauhe joukkoon. Ilmeisesti kohtalaisen tyypillinen keskimakea kahvi vaatii saman määrän kahvia kuin sokeriakin. Minä en kahviini laita sokeria muutoinkaan, joten join sokeroimattomana nämäkin. Hyvin toimii.

Ohjeen kahvin valmistamiseksi näin Ylen ohjelman Lähdin Turkkiin Istanbul-jaksosta. Kovin samanlainen ohje löytyi myös netistä.

kupillinen turkkilaista kahvia
n. 1/2 dl vettä
1 tl jauhettua turkkilaista kahvia
(1 tl sokeria)

Laita vesi turkkilaiseen kahvipannuun ja sekoita joukkoon kahvi. Jos haluat mukaan sokeria, sekoita se joukkoon kahvin jälkeen. Lämmitä keskilämmöllä liedellä kunnes kahvi kiehuu. Ota pois lämmöltä, sekoita ja anna jäähtyä hetken aikaa. Lämmitä uudelleen kiehuvaksi ja anna taas jäähtyä hetken. Kaada kuppeihin tasaisesti niin, että kuhunkin kuppiin tulee saman verran sakkaa pannun pohjalta. Odota pari minuuttia, kunnes sakka on laskeutunut kupin pohjalle. Nauti.

Turkkilaisessa kahvissa on siis oleellista, että kupissa on myös kahvinporot mukana. Kahvi juodaan siitä päältä ja liemen käydessä sakeaksi voidaan lopettaa. Erinomaisen hyvää tämä on turkkilaisen leivonnaisen, kuten baklavan kanssa.


Tuossa mainitussa Ylen ohjelmassa esiteltiin myös Istanbulin perinteikkäintä baklavaleipomoa Karaköy Güllüoğlua, jossa sitten satuimme pistäytymään. Tulihan noita leivonnaisia muuallakin kokeiltua, mutta Güllüoğlulla olivat parhaat. Toimme pienen laatikollisen näitä kotiinkin turkkilaisen kahvin kanssa syötäväksi. Parhaita nämä ovat tuoreena paikan päällä, mutta hyviä myös kotiin tuotuina. Sokerihumala on taattu.