Chicagon jälkeen majoituimme kahdeksi yöksi Illinoisin osavaltion pääkaupunkiin Springfieldiin. Samannimisiä kaupunkeja on USA:ssa yli 20, olen jostain lukenut. Tämä Springfield on tunnettu erityisesti Abraham Lincolnin kotikaupunkina.
Tarkkaavainen lukija on varmasti jo tässä vaiheessa tarinaa arvannut, että matkasimme klassista Route 66 -reittiä. Tarkempi matkaraportti on luvassa piakkoin matkablogin puolella, tässä keskityn lähinnä matkan kulinaariseen antiin.
Springfieldistä löytyy useampiakin pienpanimoita. Tutustuimme näistä kahteen: Obed & Isaac's Microbreweryyn ja Engrained Brewing Companyyn. Molempien oluet olivat maukkaita. Lisäksi molemmat tarjosivat maukasta ruokaa. Oluita sai maistella myös pieninä maisteluannoksina. Obed & Isaac'sin Mother Road APA saakoon erityismaininnan jo nimensäkin vuoksi.
Obed & Isaac'silla maistoin myös Springfieldin erikoisuutta, hevosenkenkää. Tai oikeammin otin sen pienemmän version, jota kutsutaan poninkengäksi. Kyseessä on lihatäytteinen leipä, jonka päälle kasataan keko ranskalaisia ja koko komeus kuorrutetaan juustokastikkeella. Lihatäytteitä on erilaisia. Minun leivässäni oli nyhtöpossua. Hampurilaispihvi kai on se klassisin vaihtoehto. Hevosenkengäksi tätä annosta kutsutaan leipäviipaleen hevosenkenkää muistuttavan muodon takia.
Annos jäi melkein maistamatta, koska se ei kuulostanut erityisen houkuttelevalta. Päätin lopulta kuitenkin moista kokeilla. Ja hyvä niin, sillä yllätys oli positiivinen. Mitään kevytruokaa tämä ei toki ole. Meille tätä herkkua luonnehdittiinkin "sydänkohtauksena lautasella".
Springfieldistä löytyi myös Cozy Dog Drive In, joka on tunnettu maissihodareistaan (corn dog). Herkku valmistetaan laittamalla nakki tikun nokkaan kuin jäätelö konsanaan. Sitten nakki kastetaan maissitaikinaan ja lopuksi komeus uppopaistetaan rasvassa. Lopputulos oli meistä vähän tylsän makuinen, mutta ilmeisesti moni pitää tätä suurena herkkuna.
Näillä eväillä jaksoi hyvin jatkaa matkaa kohti Missourin osavaltiota, jossa ensimmäinen kohteemme Saint Louis tarjosi Eero Saarisen arkkitehtuurin lisäksi jälleen vähemmän kevyttä herkkua. Mutta siitä lisää seuraavassa osassa.
Seuraavaksi: osa 3: Saint Louis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti