Kuten otsikosta voi päätellä, ei tämä nyt ihan listan kärkeen ollut menossa. Otimme molemmat paikan nimikkoburgerit ranskalaisilla ja aiolidipillä. Ruokalista olisi ehkä voinut olla vähäsen paremmin esillä. Kassalla tuli vähän turhan iso hötky listaa pikalukiessa jonon odotellessa takana. Jonotellessa olisi hyvin ehtinyt listaa tavata, jos sellaisen olisi hoksannut luettavaksi napata. Jälkeenpäin tarkemmin listaa lukiessa huomasin, että NYC Cheese Brgr olisi varmasti ollut enemmän minun makuuni.
Ranskalaiset eivät isommin innostaneet. Niitä oli varsin paljon, mutta ne olivat jotenkin mauttomia. Jostain syystä aiolikaan ei potkinut. Burgerissa näytti olevan kivasti vihreää välissä. Briossiksi mainittu sämpylä oli omituisen rasvainen. Siis ei briossimaisen rasvainen, vaan lihapiirakkamaisen rasvainen. Pehmeä ja mehukas se oli kyllä. Mutta siis silti jotenkin omituinen.
Burgerissa oli sinihomejuustoa sopivasti. Tällä raaka-aineella pilaa helposti ruoan kuin ruoan (paitsi tietenkin jos sattuu kuulumaan homejuustoa kaikkeen kilo -koulukuntaan, johon en itse kuulu). Pihvi ei ollut läpikypsä, mutta ei ihan mediumkaan. Pekonihillo oli toki makeaa, mutta ei kauhean pekonista. Tässä oli ehkä se suurin kompastuskivi minun makuuni, lopputulos oli liian makea.
Suomen parhaaksi burgeripaikaksi itseään kevyesti kehuva ravintola jäi minun listallani jonnekin top-5:n alapuolelle killumaan. Mikään ei ollut pahasti pielessä, mutta ei nyt ihan huipputasollakaan. Helsingissä on vain niin paljon hyviä burgeripaikkoja, ettei puolivillaisella suorituksella voi päästä kovin korkealle. Voisin vielä kuvitella kokeilevani sitä NYC Cheese Brgria, mutta ilman ranskalaisia ehdottomasti. Edelleen parempaa settiä halvemmalla on tarjolla keskeisemmällä paikalla Friends & Brgrsin putiikissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti