maanantai 5. lokakuuta 2015

Peltilihapiirakka

Tämmöinen ohje on viime aikoina tullut vastaan vähän joka paikassa. Syyllinen lienee Sivumaku-blogi, josta tämä villitys lähti liikkeelle. Joskin ohje on kyllä jauheliharuokakirjasta 400 g. Nämä villitykset eivät ole minun juttuni, mutta aina välillä pitää hairahtua. Tällä kertaa ei harmita, tämähän oli hyvää.


Minä en siis ole nähnyt tuota ohjeen lähteenä ollutta kirjaa, vaan olen ihan blogijutun varassa. Olettaisin ohjeen kuitenkin olevan varsin suoraan kirjasta.

2 pkt voitaikinaa
2 kananmunaa  + 1 voiteluun
2 dl riisiä
4 dl vettä
1 tl suolaa
2 sipulia hienonnettuna
400 g jauhelihaa
öljyä (tai voita) paistamiseen
1 tl paprikajauhetta
1 tl ruohittua mustapippuria
1 tl valkopippuria
1 tl cayennepippuria

Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Keitä 3 kananmunaa kovaksi, kuori ja hienonna. Keitä vesi kattilassa, lisää suola ja riisi ja keitä kannen alla miedolla lämmöllä riisipakkauksen ohjeen mukaan. Paista sipuli ja jauheliha rasvassa pannulla. Minä suosin yleensä näissä suomalaisissa ruoissa voita ja niinpä tein nytkin. Sekoita riisi, jauheliha ja kananmunat ja mausta. Mausteiden määrä kannattaa tarkistaa maistamalla. Itse käytin mausteita ohjeistusta enemmän ja lisäsin vielä vähän suolaakin.

Kaulitse toinen voitaikina pellin kokoiseksi levyksi. Voitaikina näyttää olevan valmiina levyinä pakkauksissa, joten lähinnä pitää levyt levittää suunnilleen pellin muotoon hieman lomittain ja kaulita sopivaan kokoon niin, että palat yhdistyvät yhdeksi levyksi. Laita levy leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä täyte taikinalevyn päälle tasaisesti. Kaulitse toinen voitaikina samalla tavalla, mieluummin hieman yli pellin kokoiseksi. Levitä taikina täytteen päälle ja käännä reunat täytteen yli pohjana toimivan taikinalevyn alle. Töki haarukalla pintaan reikiä ja voitele kevyesti vatkatulla kanamunalla. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.


Tämä klassikkoruoka oli minulle ennalta täysin tuntematon. Olen kyllä ihan hatusta nykäisten tehnyt vähän samantapaista piirakkaa käyttäen jostain leivonnaisesta yli jäänyttä filotaikinaa. Lopputulos oli nyt kuitenkin sen verran hyvä, että tätä tulee varmasti tehtyä toistekin. Iloisen ravintolaillan jälkeiseen olotilaan tämä ainakin sopi kuin nenä päähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti