Konsonanttilaivalla Michael Björklundin ja Essi Avellanin suunnittelema menu tarjoiltiin Wine & Dine -ravintolassa. Menu koostui kolmesta ruokalajista, joille oli tarjolla Essin valikoima setti kuohuviinejä tai vaihtoehtoisesti samppanjoita. Päädyimme maistelemaan samppanjaa ruoan kanssa.
Ateria alkoi kuohkealla äyriäiskeitolla, josta löytyi halstrattua kampasimpukkaa, tillicrèmeä sekä krutonkeja. Krutongit toimitettiin purkissa, josta niitä sai lisätä annokseen oman makunsa mukaan. Keiton työstämiseen tarjottiin sekä haarukka-veitsi -parivaljakko että lusikka. Lasiin kaadettiin ruoan kaveriksi Taittinger Prélude Grands Crus Brut NV -samppanjaa. Juoma oli hyvää pataa keiton äyriäisen liemen kanssa. Annos oli oikein maukas.
Pääruoan suhteen oli kaksi vaihtoehtoa. Parempi puolisko valitsi näistä halstratun kuhan, joka tarjottiin käärmeenlaukkakastikkeen, yrttijuuresten ja hernecrèmen kanssa. Minä puolestani valitsin sienillä ja juustolla täytetyt iloisen porsaan kääryleet, joiden kaverina oli pippuri-crème fraischelientä, herkkusieniraguta, pekonia, pikkusipuleita ja perunakompottia. Molemmille annoksille kaveriksi tarjottiin Laurent Perrier Cuvée Roseé Brut -samppanjaa.
Molempien annokset olivat ehtineet makalla jo vähän jäähtyä, mikä on aina ikävää. Lämmin ruoka kuuluu tarjoilla lämpimänä. Kala oli näistä annoksista se parempi vaihtoehto, joskin possu puolestaa kävi paremmin yhteen viinin kanssa. Vaaleanpunainen samppanja on yleensä aika maskuliininen, joten ymmärrettävästi se kävi paremmin lihan kanssa. Possu olisi saanut olla vähän mehukkaampaa. Kastike ja lisäkkeet kuitenkin pelastivat annoksen. Kala-annos oli kuulemma kaikin puolin onnistunut.
Jälkiruoka sai kaverikseen Piper Heidsieck Sublime -samppanjaa, joka on puolikuivaa. Itse jälkiruokana tarjottiin jäädytettyä maitosuklaamoussea vadelman ja kinuskin kera. Vadelmat olivat sorbetin mudossa. Jälkiruoka olikin aterian kruunu. Maut toimivat hienosti kimpassa. Lisäksi samppanja kävi hienosti yhteen etenkin kinuskin kanssa. Vadelmasorbet ansaitsee lisäksi erityismaininnan. Se oli todella hyvää.
Kaiken kaikkiaan pienistä haparoinneista huolimatta ateria oli oikein kelvollinen. Veikkaisin, ettei laivalta parempaa syötävää olisi saanut. Mikäs siinä oli ikkunapöydästä katsella merelle ja hörppiä samppanjaa. Menu kustansi 38 euroa per nenu ja samppanjapaketti vastaavasti 27 euroa. Kuohuviinipaketti olisi irronnut 15 eurolla. Laatu ja hinta olivat hyvässä tasapainossa. Jäi hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti